Siirry sisältöön Siirry navigointiin
Autoni
Tarkennukset

Osta Sylinterikansi / osat

13 548 Tulokset
null, Tulppa, Öljynsuodattimen putki
VAICO
null, Tulppa, Öljynsuodattimen putki
V10-1575
5,53 €
Tuotenro.:  10131172

Minimitilausmäärä: 5
hinta per yksikkö
Hinta sis. ALV:n
Lisäksi toimitusmaksu
VARASTOSSA
Tiedot
null, Ruuvi
VAICO
null, Ruuvi
V10-2008
OVH:* 4,58 € 3,39 €
Tuotenro.:  11951193

Minimitilausmäärä: 10
hinta per yksikkö
Hinta sis. ALV:n
Lisäksi toimitusmaksu
VARASTOSSA
Tiedot
*OVH: Ohjevähittäismyyntihinta

Ohjaus on ainoa linkki kuljettajan sekä tien välissä

Auton ohjauksen-ripustus on auton kuljettamisen kannalta tärkeä ja kriittinen osa-alue. Ohjaus on ainoa linkki kuljettajan ja tien välissä. Ohjauksen perustavoitteena on varmistaa pyörien suuntautuminen haluttuun suuntaan. Huono ohjaustuntuma heikentää kykyä ohjata autoa sekä tuntea tienpinnan muutokset. Ohjauksen kannalta tärkeimpiä komponentteja ovat hammastanko, raidetanko, raidetangon päät, suojakumit, nivelet ja helat. Erityisesti ohjauksessa kuluvia osia ovat kumihelat sekä raidetankojen päät, jotka ovat yleisesti käytettyjen autojen tyyppivikoja. Niiden tehtävä on vähentää melua, tärinää sekä toimia nivelpisteenä ohjausliikkeen mahdollistamiseksi. Auton ohjausjärjestelmät perustuvat Ackermannin ohjausteoriaan. Ackermannin todisti, että renkaan pyörimisnopeus kaarteen sisäpuolella pyörii pienempää reittä pitkin kuin ulkorengas. Tällä on myös huomattava vaikutus siihen, miten ohjaus on kannattanut toteuttaa autojen tekniikassa.

Modernit autot käyttävät ohjausvaihdetta

Modernit autot käyttävät ohjausvaihdetta renkaiden ohjaukseen. Ohjausvaihdetta hallitaan ratin ja ohjauspylvään välityksellä. Ohjausvaihde koostuu hammaspyörästä, hammastangosta, raidetangosta sekä raidetangon päistä. Ohjausvaihteen etuina on parantunut ohjaustuntuma sekä ohjaustarkkuus. Ohjausvaihteen huonoina puolina voidaan pitää, että vikojen sattuessa ohjausvaihdetta ei voi juuri korjata ja se on silloin uusittava. BMW alkoi käyttää ohjausvaihdetta jo 1930-luvulla ja myöhemmin muut eurooppalaiset autonvalmistajat ottivat tekniikan myös käyttöön. Ensimmäisenä Amerikkalaisena autonvalmistaja, Ford otti tekniikan käyttöön Ford Pinto -automallissa. Vanhemmissa ohjausvaihdemalleissa käytettiin kahdenlaista periaatetta vaihteen toteuttamisessa: kierukkavaihde tai ruuvivaihde. Uudemmissa autoissa taas käytetään nykymuotoista ohjausvaihdetta, jossa hammaspyörällä ohjataan hammastankoa. Vanhantyyppisten ja uudentyyppisten ohjausvaihteiden raja ei ole kuitenkaan selkeä vaan riippuen automerkistä ja kalustotyypistä kaikkia ohjausvaihderatkaisuja on vielä käytössä. Kun ajoneuvot ovat tulleet raskaammaksi, autot ovat siirtyneet entistä enemmän etuvetoihin, renkaiden koko ja halkaisija on kasvanut, on myös ohjaukseen liittyvä voiman tarve kasvanut, Tätä lisääntynyttä voiman tarpeen tyydyttämistä varten on kehitetty kuljettajalle apuväline tai oikeastaan lisälaite eli ohjaustehostin. Ohjaustehostin auttaa kuljettajaa ohjausliikkeen suorittamisessa keventämällä ohjaukseen liittyvää voiman tarvetta. Ohjausjärjestelmiä on kaksi erityyppiä: hydraulinen ja sähköinen. Hydraulinen ja sähköinen hybridijärjestelmä on myös mahdollista. Hydraulinen ohjaustehostin käyttää moottoripumpulla olevaa hydraulista painetta ohjauspyörän liikkeen edistämiseksi. Sähköinen ohjaustehostin on taas tehokkaampi kuin hydraulinen ohjaustehostin, koska sähköinen ohjaustehostinmoottori tarvitsee apua vain, kun ohjauspyörä on käännettynä, kun taas hydrauliikkapumpun on oltava jatkuvasti käynnissä. Sähköisen ohjaustehostimen voiman määrä on helposti säädettävissä ajoneuvotyypille, tiekulman nopeudelle ja jopa kuljettajan mieltymykselle. Lisäetuna hydraulisen ohjaustehostimen verrattuna on hydrauliikkanesteen vuotamisen ja hävittämisen aiheuttaman ympäristöriskien poistaminen. Näiden lisäksi, jos hydraulinen ohjaustehostin lakkaa toimimasta, esimerkiksi moottorin vikatilanteessa, on ohjaus tämän jälkeen kaksin verroin raskaampi. Kuljettajan on nyt käännettävä, paitsi tiestä tulee voimaa vastaan, myös toimimatonta pumppua vastaan. Ohjauksen-ripustus siis auttaa autoilijaa.

Raidetanko, raidetangon päät ja helat

Ohjauspyörää käännettäessä ohjauspylvään ja raidetangon välityksellä renkaat kääntyvät. Raidetanko on auton etupyörientuennassa oleva tanko, joka on kahdesta kohdasta nivelöity, ja joka kulkee auton sivulta toiselle sivulle ohjausvaihteen läpi. Raidetangon päät on kiinnitetty pallonivelellä olkakappaleeseen. Raidetangon päät ovat yleensä muotoiltu kuulapäiksi. Pääsääntöisesti kuhunkin ohjaavaan akseliin on rakennettu aina kaksi raidetankoa ja niiden välissä sijaitsee aina ohjausvarsi. Raidetangot itsessään ei ole kulutusosia eikä niitä tarvitse normaalisti vaihtaa. Jos ohjaus kuitenkin vahingoittuu kolaritilanteessa tai kanttarille ajon myötä, täytyy ohjauksen aurauskulmat säätää ja tarkistaa uudelleen. Aurauskulma säädetään käytännössä aina ohjausmekanismissa olevista raidetangoista. Aurauskulman säätö tehdään raidetangon päätä sisään- tai ulospäin ruuvaamalla. Aurauskulma mitataan silloin pyörän keskiosan korkeudelta reunasta reunaan. Ajoneuvon valmistaja ilmoittaa sen tarkasti molemmille pyörille yhteisesti, sekä millimetreissä että kulma-asteena, ja se täytyy säätää ohjearvojen mukaisesti. Aurauskulma voi olla negatiivinen tai positiivinen. Haritukseksi sanotaan aurauskulmaa, joka on negatiivinen. Virheellinen aurauskulma ilmenee ajoneuvon huonona suuntavakavuutena, hitaana ohjausvasteena, renkaiden epätasaisena kulumisena ja joskus myös ohjauspyörä voi olla eri suunnassa kulkusuuntaan nähden. Myös polttoainetta saattaa kulua enemmän. Raidetangon pään vika on havaittavissa ohjauksen epätarkkuutena tai ohjauksen keskityksen palautumisen huonontumisena. Vika usein havaitaan ajon aikana sisälle kuuluvana kolinana kuopaista tai mutkaista tietä ajettaessa. Parhaiten väljäksi mennyt pallonivel on todennettavissa käsin, kun rattia käännellään puolelta toiselle. Tukivarren helat ovat tukivarren osa. Tukivarsi sallii pyörän liikkua ylös ja alas kaarteiden yli ja auttaa asettamaan pyörän oikeaan suuntaan ja sen holkit mahdollistavat säätövarren kääntymisen. Tukivarren holkit sijaitsevat tukivarren ja apurungon tai ripustuksen kiinnityspisteiden välissä. Holkit auttavat lievittämään iskuvoimaa ja imemään tärinää. Nämä vähentävät kohinaa tukivarren liikkeistä sekä pitävät apurungon ja ohjausvarsien metalliset osat erillään. Vaikka varsinainen tukivarsi saattaa kestää koko ajoneuvon eliniän, tukivarren holkit usein kuluvat ajoneuvon lähestyessä 100000 kilometriä. Jos holkit ovat kuluneet, jousitus aiheuttaa kolisevan äänen, kun ylität kuoppia. Jos ne ovat hyvin kuluneet, voi kuulua paukahdusääniä, kun säätövarsi tekee metalli-metallikosketuksen kannattimen holkin kanssa. Vaikeasti kuluneiden holkkien kanssa renkaiden kuluminen voi olla epätasaista ja ajoneuvo voi vaeltaa. Tukivarsi tai tukivarren holkki on silloin vaihdettava. Tilaa varaosat autoosi nyt edullisesti osoitteesta Auton-varaosat24.fi.